Liedakkalan Metsämiehet historiaa

Seuran perustava kokous pidettiin 10. kesäkuuta 1951 Alahoikkalan talossa.
Koolla olivat Sauli Malmberg, Eino Ojala, Veikko Rönkkö, Charles Savolainen, Otto Wallen, Eino Wallen, Aapeli Orava, Arvo Lindfors, Jussi Mäkiniemi sekä alaikäisenä Reijo Ollila.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Sauli Malmberg, varalle Eino Ojala ja sihteeriksi Veikko Rönkkö sekä muiksi johtokunnan jäseniksi Otto Wallen, Eino Wallen ja Arvo Lindfors. Ensimmäinen yleinen kokous pidettiin 29. heinäkuuta 1951 samassa Alahoikkalan talossa.
12. elokuuta pidetyssä kokouksessa seuran jäseniksi oli liittyneet myös Reijo Ollila, Matti Laiti, Martti Remes, Eemeli Remes, M Huhtala ja Markus Wallen ja 8. elokuuta seura oli jo liittynyt Keminmaan metsästysseurojen yhteistyötoimintaan mukaan.

Ensimmäinen hirvenkaatolupa anottiin jo 1952, mutta hirvi jäi kaatamatta.
Seuran ensimmäinen metsästysmaja rakennettiin 1954 Paakkolankumpuun ja samana vuonna liityttiin Suomen Metsästäjäliiton jäseneksi. Seuran johtokuntaa uudistettiin 1954 sihteeriksi tuli Allan Toivoniemi, puheenjohtajana jatkoi Sauli Malmberg ja muina johtokunnan jäseninä Jaakko Annala, Eero Niemi ja Eino Wallen. Seuran tilintarkastajat Pentti Kouri ja Jalmari Kauppi antoivat uudelle sihteerille runsaasti ohjeita.
Vuosina 1958 – 1959 seuran toisena puheenjohtajana toimi Charles Savolainen, jolloin seuran käyttöön vuokrattiin myös Mykän maja.

1962 seura järjesti ensimmäiset hirvipeijaiset Liedakkalan koululla puheenjohtaja Kalle Savolaisen ja sihteeri Antero Sademiehen johdolla.

1965 seuran sääntöjä uudistettiin, jolloin mukaan tulivat kenneltoiminta, ampumatoiminta ja johtokunnan jäsenten valinta muuttui vuosittaiseksi.
1966 seura liittyi Lapin Kennelpiirin jäseneksi.

Seuran toiminnassa on ollut mukana lukuisia persoonia. Heistä muutamia mainitakseni: Kirkkoherra Arvo Turakka oli hirvijahdissa ajomiehenä ilman asetta, kanttori Eino Piirola pyydysti ketut ja näädät koko pitäjästä sekä täytti eläimiä, Riku Lempinen oli rahallinen tukimies kun majalle hankittiin tarvikkeita, Arvo Lääkkö, Jalmari Poskiparta, Pentti Nakkula, Sihveri ja Leo Kiviniemi, Artturi Neijonen ja Kalevi Ny olivat erinomaisia metsä-/hirvimiehiä. Otto Alavahtola muistetaan niin hirvimiehenä kuin Salolan ampumaradasta ja eräkoulutuspaikasta. Paavo Halonen oli Kaakamajoella intohimoinen ravustaja. Kyösti Pietilä oli hirviporukan hauskuuttaja ja imitoija.

Ampumaurheilussa ovat kunnostautuneet Veikko Rönkkö, Alpo Jääskö, Verneri Jääskö, Kalevi Ny, Jouko Ojala, Jorma Heikkinen, Matti Rotonen, Kari Heinonen ja Markku Mattila.

1960- luvulla ja 1970- luvun alussa oli seurassa tunnusomaista kyläpolitiikan vaikutus; puheenjohtajan ja sihteerin vuorottainen vaihtuminen. Puheenjohtajina toimivat tuolloin aikajärjestyksessä Sauli Malmberg, Kalle Savolainen, Erkki Alakontiola, Tuovi Korpela, Sauli Malmberg, Reijo Ollila, Kalle Savolainen, Jussi Mäkiniemi ja Väinö Arponen.

Sihteereinä toimivat Reijo Ollila, Antero Sademies, Juhani Isometsä, Antti Malmberg, Vesa Söyrinki, Tapani Rönkkö ja Juhani Isometsä.

1972 seura osti Reijo Ollilan ja Antti Malmbergin kaudella Kortenivasta 2 ha:n rantapalstan, jolle 1974 siirrettiin Paakkolankummun maja ja 1976 rakennettiin pikkusauna sekä 1988 uusi maja. Tontille rakennettiin 1982 ensimmäinen hirvien nylky- ja riiputusvaja, joka myöhemmin siirrettiin ja laajennettiin nykyaikaiseksi riiputus- ja lihankäsittelytilaksi.

1980- luvulta 1990 luvun puolelle alkoi rakentamisen aika, silloin seuran puheenjohtajina toimivat Antti Malmberg ja Yrjö Haapaniemi sekä sihteereinä Juhani Isometsä ja Aulis Alavahtola.

1990- luvulta tähän päivään ovat puheenjohtajina toimineet Markku Mattila, Aulis Alavahtola, Kari Alakorpi ja Markku Mattila sekä sihteereinä Aulis Alavahtola, Tapio Korpi, Antti Malmberg ja Jarmo Saariniemi. Kortenivan rakentaminen on jatkunut 2000-luvulle asti. Uusi hirsinen puuvaja, hirsikota ja hirsisauna ovat nousseet hirsimajan ja lihankäsittelyhallin viereen.

Toivottavasti Korteniva löytää kokousten pidon ja aktiivisen kenneltoiminnan ohella muitakin käyttömuotoja.

50- luvun metsästys jakaantui pääasiassa Suomen pystykorvakoiralla ja Suomen ajokoiralla metsästäviin. 60- luvulla mukaan tulivat hirvenmetsästyksessä Karjalan karhukoirat ja 70- luvun lopussa Norjan harmaa hirvikoirat. Tunnettuja kennelmiehiä olivat / ovat Sauli Malmberg, Veikko Rönkkö, Eero Niemi, Kalle Savolainen, Antero Sademies, Lauri Vilander, Eino Annala, Reijo Savolainen, Kari Alavahtola, Onni Karisaari, Markku Alavahtola, Marko Tanhua, Veikko Neijonen, Markku Mattila ja Kari Heinonen. Heistä useimmilla on vankka tuomarikokemus niin hirvikoirista kuin ajavista koiristakin.

Kuuluisia koiria ovat / olivat mm. Pekka ja Velu 50- luvulla sekä myöhemmin Panu, Pasi, Ajo, Ritu, Kerä ja Kitilän kille ja tämän päivän huipputasoa edustaa Usvanniityn muska..

80- luvulta ajokoirien ja lintukoirien rinnalle ja myöhemmin jopa ohi ovat tulleet hirvikoirat.

Seuran riistanhoidon veteraaneista tulee mieleen Antero Sademies ja Kalle Savolainen 1959 telkänpönttöjen hankkijoina ja asentajina. Eino Ojala, Eero Peltoniemi, Väinö Arponen, Vesa Söyrinki, Onni Karisaari, Martti Luukas, Yrjö Haapaniemi, Markku Mattila ja Veikko Neijonen ovat tunnettuja riistapelloistaan sekä Antero, Reijo ja Juhani Kortenivan – Saaran vuosittaisista heinä- ja kerpputöistä, nohtamatta sinisiä ajattelijoita Tatu Tolosta ja Kalevi Leppälää.

Seuran edustajina muissa järjestöissä, kuten Rhy.ssä , tai vastaavassa ovat toimineet mm. Sauli Malmberg, Erkki Alakontiola, Veikko Mylly, Reijo Ollila, Antero Sademies, Vesa Söyrinki, Veikko Rönkkö, Kalevi Ny, Juhani Isometsä, Markku Mattila, Raimo Arponen ja Juha Mäkimartti sekä Alpo Jääskö, Matti Mäkimartti ja Antti Malmberg toiminnasta SML:ssa.

Erityisesti Juhani Isometsän yli 20 vuotinen toimikausi RHY:n toiminnan ohjaajana, sekä seuran pitkäaikaisena sihteerinä on ollut esimerkillistä.

Pienpetopyynnin saralla ovat yli 50 ketun / näädän pyyntirajan ylittäneet Sauli Malmberg, Eino Piirola, Antti Malmberg ja Juha Mäkimartti. Onpa seuran jäsenissä laillisen metsästyksen suden- ja karhunkaatajakin.

Petoyhdysmiehinä ja koulutettuina jälkiasiantuntijoina ovat toimineet Antti Malmberg, Reijo Ollila ja  Juha Mäkimartti.

Aktiivisista takoomiehistä pitäisi erityisesti muistaa Eino Ojala, Pentti Lukkarila, Eino Wallen,Väinö Arponen, Martti Kakko, Einari Huhta, Esko Prakkula, Martti Luukas, Aimo Malmberg, Yrjö Haapaniemi, Veikko Neijonen, Onni Karisaari, Kari Heinonen sekä Jouni Kouri ampumaradalta, Markku Söyrinki Kortenivan kämppäisäntänä ja nuori riistanhoidonvetäjä Markus Savolainen.

Seuran toiminnassa ovat mukana olleet osaltaan toki kaikki sen jäsenet, pyydänkin nöyrimmästi anteeksi, kenen nimen olen unohtanut mainita.

Keminmaassa 4.5.2010 Antti Malmberg